lauantai 18. kesäkuuta 2016

Tuotantokasvit ennen ja nyt

Ihmiset olivat ilmeisesti alkujaan metsästäjiä ja keräilijöitä, joiden piti vaeltaa ruuan perässä. Lähi-Idässä noin 10 000 vuotta sitten ensimmäiset ihmiset alkoivat asettua aloilleen ja ryhtyivät viljelemään nykyisten viljalajikkeiden esi-isiä, jotka muistuttavat enemmän heiniä kuin nykyisiä suurisiemenisiä viljoja. 10 000 vuotta on evoluution mittakaavassa hyvin lyhyt aika ja nykylajikkeet voidaan edelleen risteyttää villeillä sukulaisilla. Näitä ei kuitenkaan ole esimerkiksi Suomessa ollenkaan, eikä Euroopassa juurikaan.

Secale on myös ohran ja vehnän suku. Kuva Wikimedia.
Maissi on peräisin Etelä-Amerikasta, jossa sitä ollaan kasvatettu jo noin 10 000 vuoden ajan. Sen ulkomuoto on muuttunut valtavasti pienestä ja kovasta siemenvarresta nykyiseksi "pötköksi".

Maissin esi-isällä oli vain muutamia siemeniä, jotka nekin olivat hyvin kovia. Jalostaminen on tuottanut nykyisen kaltaisen lajikkeen. Kuva Wikimedia.

Porkkana oli alunpitäen vain hivenen makea ja muutaman millin paksuinen melkein valkoinen juuri.
Porkkanan esi-isä, Daucus carota. Kuva Wikimedia.

Yllä esitetyt ovat esimerkkeinä siitä, ettei tällä hetkellä edes ole käytössä ns. luonnonmukaisia lajikkeita. Kaikkia viljelykäytössä olevia lajeja on jalostettu pitkään ja hartaasti, jotta ne näyttäisivät siltä miltä ne nyt näyttävät. Onko meillä tiedossa riskejä? Kyllä vain. 

Ihmiset suosivat siemenettömiä kasveja ja tällä hetkellä lähes kaikki länsimaissa myytävät banaanit ja viinirypäleet ovat siemenettömiä. Peruna tekee kukkia, marjoja ja siemeniä, mutta uudet perunakasvit kasvatetaan käytännössä aina juurimukuloista eli perunoista. Siemenettömät kasvit on saatu aikaan sattumalta tai mutaatiojalostuksen kautta. Esimerkiksi banaanilla on kolme kromosomistoa ja se on steriili. Leikkaamalla näistä kasveista silmuja tai oksia on mahdollista kasvattaa lisää samanlaisia, siemenettömiä hedelmiä tuottavia kasveja. Kasvit ovat toistensa klooneja, eli niiden genomi on käytännöllisesti katsoen tismalleen sama. 

Villi banaani, jossa on siemenet. Kuva Wikimedia.
Uhka tuleekin juuri tästä. Koska kasvit ovat samanlaisia, voi yksi tauti pyyhkäistä koko kasvin pois maan päältä. Tämä on jo kertaalleen tapahtunutkin. Kaikkein suosituin ja perimätiedon mukaan aivan jumalaisen makuinen jälkiruokabanaani Gros Michel hävisi 1950-luvulla lähes kokonaan Panaman taudin takia. Koska kasvit olivat toistensa klooneja, ei geneettistä vaihtelua ollut, eikä tautia vastaan voinut taistella edes evoluution avulla. Gros Michel hävisi ja meillä on nyt jäljellä vain Cavendish-jälkiruokabanaani, jota Panaman tauti ei onnistunut 50-luvulla hävittämään. Ruokabanaaneja on villinä ja viljeltynä, mutta ne eivät ole kovinkaan makeita ja niissä on isot siemenet. Viimeisen vuoden aikana on tullut uutisia, joiden mukaan Panaman tauti leviää jälleen ja tällä kertaa tappaa myös Cavendish-banaanit. Koska kaikki ovat toistensa klooneja, emme voi tehdä oikein muuta kuin yrittää eristää tautia. Emme voi jalostaakaan kasvia perinteisillä keinoilla, koska se ei tuota siemeniä. 

Samanlainen uhka on myös muille siemenettömille kasveille tai suvuttomasti lisättäville suppeille lajikkeille. Viljeltäviä perunalajikkeita on Suomessa noin 50 ja niiden ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran toisiinsa nähden. Osa lajikkeista on selkeästi yleisempiä ja Van Gogh muodostaa 26 % koko Suomen perunasadosta. Mikäli jokin tauti lähtisi leviämään tehokkaasti nimenomaan Van Gogh-perunassa, menettäisimme mahdollisesti koko sadon koska perunat on kasvatettu siemenperunasta eli juuren osasta suvuttomasti. Lajikkeen jalostushistoria tiedetään ja sitä voidaan tehdä lisää pölytyksen ja siemenien kautta, mutta yksittäinen tauti voisi aiheuttaa suurta kiusaa noin homogeeniselle kannalle. 

Biologi sanoisi, että viljelykasvien biodiversiteetti on pieni. Tällä tarkoitetaan suppeaa perimää ja sitä kautta altistusta muutoksille, kuten uusille taudeille tai tuholaisille. 

Nykyisissä viljelykasveissa on myös sellaisia, jotka ovat myrkyllisiä. Maniokki (eng. cassava) on maailman viidenneksi suurin tuotantokasvi ja yli puolen miljardin ihmisen pääasiallinen hiilihydraattien lähde. Se kuitenkin tuottaa syötäviin osiinsa sinihappoa eli syanidia. Alkuperäiskansat ovat saaneet sinihapon määrän pienemmäksi jauhamalla ja sekoittamalla jauhoja pitkään, teollisesti sama voidaan tehdä esimerkiksi keittämällä. Syanidin tuottoa ei olla saatu jalostettua pois, eikä sillä ole tähän tarkoitukseen sopivia lähisukulaisia jalostuksen pohjaksi.

Maniokin syötävät juuret näkyvät kasvin alaosassa. Kuva Wikimedia.
Tässä blogauksessa ei vielä mainittu GM-tekniikoita laisinkaan. Edellisen tekstin lukeneille on kuitenkin varmaan selvää, että GM-tekniikoilla jalostamisella voitaisiin esimerkiksi siirtää taudinkestävyyttä tuottavia geenejä myös siemenettömiin kasveihin tai tietynlaisiin suosittuihin ruokakasveihin. Samalla tavalla voitaisiin mahdollisesti hillitä maniokin sinihapon tuottoa syötävissä juurimukuloissa. 

Kultainen riisi lienee monille tuttu. Riisiin lisättiin beetakaroteenia tuottavat geenit ja sen avulla olisi mahdollista saada miljoonien ihmisten vajavainen ruokavalio tasapainotettua. Tällä hetkellä joka vuosi sokeutuu noin puoli miljoonaa ihmistä A-vitamiinin puutteen vuoksi, mutta riisiä ei oteta käyttöön GM-pelkojen vuoksi. Riisillä ei ole patentteja tai mitään muitakaan taloudellisia rasitteita, koska se on annettu käytettäväksi ilmaiseksi.
Kultainen riisi (takana) saa värinsä betakaroteenista. Kuva Wikimedia.




Mitä eroa "perinteisellä jalostamisella" on GM-jalostukseen

Kasveja jalostetaan perinteisesti ottamalla saman lajin kaksi lajiketta ja pölyttämällä toinen toisella. DNA:n sanelemat ominaisuudet sekoittuvat ja siemenistä kasvavilla kasveilla on vähän "äiti- ja isäkasvin" ominaisuuksia. Yleensä jalostuksella on jokin päämäärä, kuten esimerkiksi saada aikaan paremmin lakoontumista kestävä lajike. Tämä voidaan saada aikaan paksummalla ja lyhyemmällä korrella. Jalostajalla on esimerkiksi hyväsatoinen, mutta helposti lakoava ohra jalostettavana. Hänen täytyy etsiä haluttuja ominaisuuksia sisältävä lähisukulainen, joka ei välttämättä ole yhtä hyvänmakuinen tai hyväsatoinen lajike. Lajikkeet risteytetään ja jalostaja pyrkii löytämään mahdollisimman hyväsatoisen, mutta lyhyemmällä ja paksummalla korrella varustetun seuraavan sukupolven edustajan.

Jalostus on oikeasti hieman mutkikkaampaa takaisinristeytyksineen ja sukupolvien seuraamisineen, mutta tämä yksinkertaistus riittänee tähän tarkoitukseen.

Ohrassa on 26159 geeniä, joista vain hyvin pieni osa vaikuttaa näkyvästi ohran toimintaan. Perinteinen jalostaja ei siis voi tarkasti seurata mitkä geenit otetaan mukaan jatkojalostukseen tai viljelyyn. Mukana saattaa olla makuun tai muihin ominaisuuksiin heikentävästi vaikuttavia ominaisuuksia. Nuo ominaisuudet saattavat päästä jalostuksessa eteenpäin, mikäli niitä ei erikseen seurata tai kontrolloida. Havainnollistan geenien lukumäärää kuvalla. Tässä kuvassa on 162*162 pikseliä, yhteensä 26244 pikseliä, eli osapuilleen yksi pikseli kutakin ohran geeniä kohti. Alemmassa kuvassa näkyy kuinka tiheässä pikseleitä oikeastaan on. Blogger ilmeisesti parantaa kuvan laatua pyytämättä..
Gregor Mendel. Kuva Wikimedia.

Suurin osa geeneistä on samanlaisia tai ihan samoja erilaisten ohralajien välillä, mutta niistä löytyy hieman erilaisia versioita eli alleeleja. Toisin sanoen geenit toimittavat samaa tehtävää, mutta tuottavat hivenen erilaisen tuloksen. Opettaja voi pyytää kaikkia luokan oppilaita piirtämään hevosen, jolloin hän saa noin parikymmentä hevosta, joista yksikään ei ole ihan samanlainen toisten kanssa. Geeni on kuin tuo ohje hevosen piirtämiseksi ja eri lajikkeiden erilaiset alleelit tuottavat vähän eri näköisiä hevospiirustuksia. Eri lajikkeiden alleeleissa on aina jonkin verran pistemutaatioita tai isompia eroja, eivätkä kaikki ole helposti havaittavia muutoksia.

Tällaisen geeni- ja alleelimäärän vahtiminen jalostamisen yhteydessä on aivan liian suuri prosessi "perinteisin menetelmin" ja ei-toivottuja ja tahattomia ominaisuuksia siirtyy aina. Mitä tarkemmin siirtyneitä ominaisuuksia seurataan, sitä paremmin vain yksi ominaisuus saadaan siirrettyä ja alkuperäistä lajiketta parannettua.

Perinteiseen jalostamiseen kuuluu myös ns. mutaatiojalostus. Tämä perustuu satunnaisten mutaatioiden synnyttämiseen esimerkiksi säteilyttämällä tai käyttämällä DNA:ta sotkevia kemikaaleja. Kuten edellisestä blogauksesta muistetaan, siemeneen tehty mutaatio siirtyy koko siitä kasvavaan kasviin. Jalostaja voi siis laittaa ämpärillisen siemeniä reaktoriin tunniksi ja kylvää ne sen jälkeen. Säteily ei tietenkään jää siemeniin, eikä siemenistä tule radioaktiivisia. Kun kasvit kasvavat, ne toimivat omien geeniensä ohjaamina. Nyt osa kasveista saattaa olla lyhyempiä, osa pidempiä ja iso osa ei kasva ollenkaan. Jalostaja voi nyt poimia sattumanvaraisia mutaatioita geeneihinsä saaneista kasveista ne, joilla on eniten haluttuja ominaisuuksia. Jos halutaan lyhyttä ja vahvaa vartta tai isoja siemeniä, kerätään ne jatkojalostukseen. Taaskaan ei voida tietää mitä muita muutoksia on tapahtunut ja nyt poikkeamia alkuperäisestä on todennäköisesti paljon enemmän. Yleensä tuhoisat mutaatiot estävät kasvin kasvun ja hyödyllisiä mutaatioita on vain hyvin vähän.

Periaatteessa mutatoidun kasvin genomia voisi kuvata vaikka tällä kuvalla. Siinä on tapahtunut paljon pistemutaatioita, mutta perinteisessä jalostuksessa huomio kiinnitettäisiin vain kolmeen pikseliin.


Tällä tavalla jalostetuilla kasveilla ei ole pakollisia testejä tai hyväksyntöjä, vaikka niissä voi olla vaikka minkälaisia mutaatioita. Perinteinen kasvinjalostus käyttää nykyään molekyylibiologian keinoja jalostamisen onnistumisen tutkimisessa, vaikka tekniikkaa ei varsinaisessa jalostuksessa saakaan käyttää.

Miten GM-jalostus sitten toimii? Geenimuuntelun ideana on tietää etukäteen tarkka geeni tai useampia geenejä jotka halutaan muuttaa, sammuttaa tai saada aktiivisemmiksi. GM-tekniikka on täysin hyödytöntä, ellei oikeasti tiedetä mitä geeniä ollaan muuttamassa ja miten se muuttaa kasvia. Voidaan esimerkiksi verrata kahta lajiketta ja niiden genomeja toisiinsa ja päätellä näistä mikä geeni tai geenin aloituskohta (promoottori) olisi hyödyllistä siirtää jalostettavaan lajikkeeseen. Tekniikka on nykyisin hyvin tarkkaa ja yhden geenin yksi pieni osa voidaan vaihtaa toiseen. Ei siis välttämättä edes kokonaista pikseliä ylläolevasta kuvasta vaan sen yhden pikselin muodostavasta noin 300-800 emäsparista vain yksi tai muutama voidaan vaihtaa. Alla olevassa kuvassa on yksi pikseli vaihdettu punaiseen ja kaikki muu on koskematta.


GM-tekniikat mahdollistavat tietenkin myös uusien geenien siirtämisen kasviin, mutta kerron tästä lisää tulevissa blogauksissa. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on näyttää mistä GM-tekniikassa on ylipäätään kyse. Pelkkä geenimuuntelu sinällään ei tee mistään kasvista vaarallista, haitallista, myrkyllistä tai pelottavaa. GM-tekniikat ovat jalostusmenetelmiä, joilla kasveja voidaan parantaa nopeasti ja tarkasti.



Mitä geenit ovat ja voiko niitä syödä?

Geenimuunnelluista (GM) kasveista, niitä myyvistä firmoista ja näiden kummankin haitoista löytyy valtavasti väärää tietoa. Yritän tässä saada oiottua niistä yleisimmät. Tästä ensimmäisestä ei ole paljoakaan iloa niille, jotka ovat olleet hereillä biologian tunneilla, mutta toivottavasti joku saa vastauksia kysymyksiinsä. Tämä käsittelee hyvin yleisluontoisesti sitä miten kasvin DNA ylipäätään toimii.

Jokainen kasvi muodostuu soluista ja jokaisessa kasvissa on miljardeja soluja. Keskimääräinen kasvisolun halkaisija on noin 10-100 μm (0,1-0,01 mm), eli nuppineulan pään kokoinen pallo kasvimassaa sisältää noin 500 - 500 000 yksittäistä solua. Näistä jokaisessa on kasvin koko genomi. 


Kasvisolun rakenne. Kuva Wikimedia.
Geenit kirjoitetaan DNA-molekyyleihin neljällä kirjaimella ja kolmen kirjaimen sanoilla. Kirjaimet ovat A, G, C ja T ja näistä voi muodostaa 64 erilaista kolmen kirjaimen yhdistelmää. Nämä yhdistelmät koodaavat kuitenkin vain 20 erilaista aminohappoa, eli moni yhdistelmä tuottaa tuloksena samansisältöisen sanan. Kun kirjaimet luetaan DNA-molekyyliltä, ne muutetaan RNA:ksi, jolloin T-kirjaimen sijasta käytetään U-kirjainta.
Aminohappoja koodaavat "sanat". Sanan ensimmäinen kirjain otetaan vasemmalta, toinen ylhäältä ja kolmas vasemmalta. AUG aloittaa koodauksen ja UAA, UAG ja UGA lopettavat sanan. Kuva Wikimedia.
Yksi geeni eli "lause" alkaa aina samalla sanalla ja voi loppua yhteen kolmesta eri vaihtoehdosta. Jokainen kolmen emäksen sana tarkoittaa yhtä aminohappoa, joita laitetaan peräkkäin DNA:ta luettaessa. Kun aminohapot kytketään peräkkäin, ketju taittuu ja takertuu tietyn muotoiseksi. Osa aminohapoista ei pidä vedestä ja kääntyvät muodostuvan "pallon" sisäpuolelle, osa pitää vedestä ja kääntyy ulospäin vetiseen solun sisältöön päin. Tietyt aminohapot vetävät toisiaan puoleensa ja auttavat proteiinin muodostumista. Tämän jälkeen proteiinia muokataan vielä tuman ulkopuolella, mutta jätän sen tästä yhteydestä pois.
Aminohapporihman täytyy taittua tarkasti omaan muotoonsa, jotta se toimisi oikein. Kuva Wikimedia.
Kolmiulotteinen rakenne on erittäin herkkä proteiinin toiminnan kannalta, sillä tarkan muotonsa avulla proteiini tarrautuu kohteeseensa. On mahdollista, että yksittäinen virhe DNA:n kirjaimissa ei johda mihinkään muutokseen, onhan DNA:n "sanoissa" useita samaa aminohappoa tarkoittavia kolmen emäksen ketjuja. Muoto voi muuttua rajustikin, jos yksittäinen vedestä pitävä aminohappo muuttuukin vettä pelkääväksi, mutaatio muodostaa lauseen päättävän sanan tai jos kolmen kirjaimen sanojen "lukuraami menee sekaisin. Viimeinen mutaatio tulee, jos mutaatio poistaa yhden DNA:n kirjaimen ja jokainen sana sen jälkeen luetaan väärin. 
Joitakin mutaatiotyyppejä. Ensimmäisenä vasemmalla normaali DNA. Toisena hiljainen mutaatio, jossa mutaatio tuottaa saman aminohapon. Kolmas mutaatio tuottaa lopettamista koodaavan sanan ja tuhoaa koko proteiinin tuoton. Neljäs mutaatio muuttaa aminohapon, mutta ominaisuudet pysyvät lähes samoina. Viides mutaatio vaihtaa aminohapon ominaisuuksiltaan erilaiseksi, jolloin proteiinin kolmiulotteinen rakenne kärsii. Kuva Wikimedia.

Toisin kuin iltapäivälehtien otsikoista voisi päätellä, geenit eivät suoraan koodaa ominaisuuksia. Ne koodaavat proteiineja, joita voidaan jatkokäsitellä eri tavoin erilaisissa soluissa. Proteiinit saavat eliön toimimaan, kuluttamaan energiaa ja pysymään hengissä. Yksittäinen proteiini ei kuitenkaan voi muuttaa eliön toimintaa kuin juuri siinä biokemiallisten toimintojen ketjussa, johon se kuuluu. Ketjussa yksi proteiini tai jokin muu biomolekyyli muuttuu askel kerrallaan vähän erilaiseksi erilaisten muokkausproteiinien eli entsyymien toimesta. Entsyymi saattaa lisätä tai poistaa molekyylistä jonkin osan tai taittaa molekyyliä toiseen muotoon. Mikäli yksi näistä entsyymeistä ei toimi kunnolla, koko ketju saattaa "mennä rikki".

Helpointa geenien muuntelu on silloin, jos halutaan estää jokin kasvin toiminto. Silloin voidaan esimerkiksi rikkoa joku toimintoon kuuluvista proteiineista. Rikkomiseen riittää yleensä kolmiulotteisen rakenteen muuttaminen, jonka jälkeen kyseinen toiminto ei enää toimi. Tällä tavoin voidaan estää esimerkiksi jonkin ihmiselle myrkyllisen aineen muodostuminen kasviin.
Vaikeampaa on saada kasvi tekemään kokonaan jotain uutta yhdistettä, koska biosynteesireitit ovat usein hyvin monimutkaisia ja suorien polkujen sijasta muistuttavat enemmän suurkaupungin metrokarttaa. Lisäksi erilaiset eliöt jatkokäsittelevät proteiineja ja suosivat tiettyjä kolmen kirjaimen sanoja hivenen eri tavoin. Bakteerin geeni ei siis välttämättä muodosta samanlaista toimivaa proteiinia hiireen tai maissiin siirrettynä.
Sitruunahapposykli, energiantuoton ehkä tärkein prosessi. Laatikot ovat linkkejä entsyymeihin tai toisiin vastaaviin reitteihin varsinaisella sivulla. Ruutukaappaus KEGG-tietokannan sivulta. 
Kuten yllä jo mainitsin, solut ovat hyvin pieniä. Jos yhteen aikuisen kasvin soluun tulee mutaatio, kasvi ei ole yleensä millänsäkään. Jos solu muuttuu elinkelvottomaksi, se joko tappaa itsensä ohjatusti tai kuolee omaan mahdottomuuteensa. Joissakin tapauksissa solu voi lähteä jakautumaan hallitsemattomasti ja jos kasvi ei saa tätä kuriin, siihen muodostuu kasvain. Tällaiset mutaatiot eivät kuitenkaan ole periytyviä. Ainoastaan siemeniin tulevat mutaatiot ovat periytyviä ja mutatoituneista siemenistä kasvavien kasvien kaikki solut ovat mutatoituneita. Sattumanvaraisesti tapahtuvat mutaatiot ovat lähes aina haitallisia tai hiljaisia mutaatioita.

Tämä teksti on tarkoituksella lyhyt ja yksinkertaistettu. Lisää esiin nousseita kysymyksiä kommentteihin ja minä pyrin vastaamaan niihin joko tässä kirjoituksessa, kommenteissa tai kirjoitan kokonaan uuden blogauksen aiheesta.











maanantai 23. toukokuuta 2016

Ensimmäinen puoluekokoukseni

Olin viikonloppuna elämäni ensimäisessä Vihreiden puoluekokouksessa Lahdessa. En ole ollut sen kummemmin muissakaan puoluekokouksissa, joten en tiennyt yhtään mitä odottaa. Pelkäsin tapahtuman olevan taloyhtiön kokous potenssiin viisi, jossa jyrkät mielipiteet omaavat ihmiset kinastelevat ilman mitään mahdollisuutta kompromisseihin. Tunsin osallistujista etukäteen kolme ja olin keskustellut kourallisen kanssa FaceBookissa, mutta muuten olin täysin vieraassa seurassa.

Junamatkalla viereisessä penkkiryhmässä istui mm t-paitaan ja pikkutakkiin pukeutunut pitkätukkainen partainen nuori mies, joka vastasi hienosti stereotypiaa vihreiden edustajasta. Kuulin puhetta jostain kokouksesta ja menin kysymään ovatko he kenties menossa Sibelius-talolle. Ensimmäiset uudet tuttavuudet tulivat jo tässä vaiheessa.

Paikan päällä kävi selväksi, että pahimmat huoleni olivat täysin aiheettomia. Ihmiset olivat avoimia ja toivottivat uuden naaman tervetulleeksi. Kokouksen kulku alkupuheenvuorojen jälkeen suorastaan hämmensi. Tavallisesti osallistumissani kokouksissa jaaritellaan ja pitkitetään jokaista pitkitettävissä olevaa asiaa kyllästymiseen saakka. Nyt puheenjohtaja oli hyvin nopea ja asioita nuijittiin tehokkaasti eteenpäin.



Ilmoittauduin pitämään puheenvuoron poliittiseen keskusteluun tarkoituksenani puhua GM-tekniikan puolesta ja painottaa tieteellisen tiedon tärkeyttä poliittisessa päätöksenteossa. Puhujia oli niin paljon, että oma vuoroni siirtyi sunnuntaille. Olin mukana Viitteen varaedustajana ja ilmoittauduin pitämään puheenvuoron myös Viitteen aloitteen tiimoilta. Aloite löytyy kokonaisuudessaan täältä, kyseessä on aloite numero 3 "Tieteellinen konsensus hyväksyttävä: GMO-teknologia ei aiheuta suoria terveyshaittoja."

Oletin olevani ainoa aloitteen puolesta puhuva ja oletin myös saavani vastustusta, mutta asia olikin lähes päinvastoin. Suurin osa puhujista käytti samanhenkisen puheenvuoron, eikä kokousväki buuannutkaan alas lavalta. Puoluehallitus oli ehdottanut aloitteen hylkäämistä, mutta kommentoi sitä "Aloite hylätään, mutta puoluekokous kehottaa puoluehallitusta laatimaan GMOteknologiaa koskevasta tutkimustiedosta keskustelupaperin. Puoluekokous toteaa myös, että puolueen linjausten tulee kaikissa asioissa perustua puolueen arvojen lisäksi tutkimustietoon." Vaikka tämä voi kuulostaa torppaamiselta, on tämä kuitenkin pieni askel positiiviseen suuntaan.

Puheenvuoroni oman tukisanalistani pohjalta:

Hyvä puoluekokous.

Puoluehallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan. Geenimuuntelu on kuin hitsaamista, potentiaali ”pahojen” asioiden tekemiseen ei voi olla peruste koko tekniikan kieltämiselle. Muistutan, että nykyisin on täysin sallittua jalostaa kasveja täysin sattumanvaraisilla menetelmillä käyttäen mutageenejä ja säteilytystä. Näin saaduista mutaatioista valitaan jatkojalostukseen mielenkiintoiset vain muutaman ominaisuuden perusteella. Näitä eivät myöskään koske tutkimukset tai rajoitukset, eikä näistä tarvitse määrittää mahdollisesti mutaation seurauksena tuotettavia allergeeneja tai myrkkyjä.

PH mainitsee lausunnossaan, "Jokainen geenimuunneltu organismi on omanlaisensa, eikä kategorisesti voitane todeta, että kaikki geenimuunneltu ruoka olisi varmuudella terveydelle haitatonta .. [tai] .. terveydelle vaarallista tai muutenkaan haitallista. Kattavat terveysvaikutusarvioinnit ja riskinarviot on tehtävä jokaisesta lajikkeesta erikseen", mutta sanoo myös ristiriitaisesti ”Puoluehallituksen mielestä aloitteessa esitetylle suoraviivaiselle johtopäätökselle ei ole riittäviä perusteita.” Aloitteessahan puhutaan tekniikasta, eikä tekniikka sinällään ei aiheuta nykytiedon mukaan mitään ongelmia.

Lausunnossa peräänkuulutettiin tutkimuksen tärkeyttä ja mainittiin nykytutkimuksen olevan lähinnä suurten yhtiöiden tekemää. On ihan mahdollista antaa yliopistoille mahdollisuus tutkia ja tehdä pohjoisille alueille suunnattuja lajikkeita. Yliopistoilla on jo pakastimissa valmiita lajikkeita, joten jalostustyötä ei tarvitse jättää isoille monikansallisille firmoille. Päinvastoin, minäkin osallistuin päättötyötäni tehdessä rehukasvissa tuotettavan porsasripulirokotteen valmistukseen. Se odottaa valmiina pakastimessa jatkojalostusta ja kenttäkokeita, joita ei tällä hetkellä voi tehdä.

GM-tekniikasta keskustellessa ei puhuta ainoastaan ruuasta ja täytyy myös muistaa, että geeniteknologialla voidaan jalostaa myös biopolymeerejä ja lääkkeitä tuottavia kasveja.

Viitteessä on useita alan ammattilaisia, tulkaa juttelemaan ja kyselemään aiheesta.

Kiitos.




Puhe sai mielestäni yllättävän suuret aplodit ja moni tuli sitä jälkeenpäin kiittelemään ja kehumaan. Kahteen minuuttiin oli yllättävän vaikea saada kunnolla asiaa ja samalla jonkinlaista draaman kaarta aikaan.

Puoluekokouksessa osattiin itseironia paremmin kuin osasin kuvitellakaan. Tästä ehkä (en varmistanut mistään oliko kyseessä itseironia tai stereotyypille nauraminen) hauskimpana esimerkkinä iltajuhlan tarjonta ja ohjelma. Parasta oli, ettei ainakaan yritetty olla jotain mitä ei olla. Drag shown tilalla oli standup-artisti Fathi Ahmed, joka oli tolkuttoman hauska. Tavallisesti koomikoilla on tarkasti mitoitettu show, joka ei vaihdu juurikaan. Fathin showssa oli noin 10-15 minuutin esitys suoraan Vihreille, joka ei varmastikaan kuulu hänen normaaliin settiinsä.


Ilta venähti ja kaikilla tuntui olevan todella hauskaa.



Sunnuntaina suoritettiin äänestykset ja puheenjohtaja kävi listaa erittäin tehokkaasti läpi. Poliittiset keskustelut jatkuivat ja pidin lauantaina varaamani puheenvuoron. Vaihdoin puheenvuoroni aihetta johtuen edellisen päivän puheiden sävystä. Tarkoituksenani oli herätellä huomaamaan Rajat kiinni -ryhmän fundisajattelua löytyvän myös GM-teknologian vastustajilta. Jos kuuntelee vain omia samanhenkisesti ajattelevia ystäviään ja pitää vain tiettyjä uutislähteitä luotettavina, tulee rakentaneeksi itselleen kuplan. Kuplan sisältä GM-tekniikan puolustajat voivat näyttää pahantahtoisilta, suurten firmojen ostamilta ja uutiset ohittavilta jääräpäiltä.

Kiitin ihmisiä vastaanotosta ja kerroin omista keskusteluistani "fundamentalistien" kanssa sekä maahanmuuttoasioissa, koe-eläinten kohtelussa ja GM-keskusteluissa. Välillä vastareaktio voi poikia nimettömiä uhkauksia, mutta tämän ei pitäisi olla syynä vaikenemiseen. Kehotin kyseenalaistamaan oman "varman tiedon" aina silloin tällöin ja kuuntelemaan myös vastapuolen argumentteja. Aikuinen itsenäisesti ajatteleva ihminen pystyy vaihtamaan mielipidettään tutustuttuaan faktoihin. Ei se ole takin kääntämistä vaan mielipiteidensä pohjaamista todellisuuteen.


Lopulta tuli aika lähteä kotiin ja heippojen sanominen oli yllättävän haikeaa. Hieman yli vuorokausi neljänsadan samanhenkisen ihmisen kanssa oli jotain sellaista, jonka muistan pitkään. Johanna Sydänmaan kertomus puolueen vaihdosta Kokoomuksesta Vihreisiin ja sen aiheuttamasta kotiintulon tunteesta resonoi vahvasti. Tunsin olevani tervetullut. Sain kymmeniä uusia tuttuja ja kavereita, minulla oli valtavan hauskaa ja tunsin olevani osa tätä monenkirjavaa ja iloista sakkia. Toivottavasti tämä ei ollut viimeinen kerta.


keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Uusien asioiden oppiminen harrastuksena

Kymmenen vuotta sitten Lordin voittaessa Euroviisut istuin hienoisessa hutikassa Herajärven rannalla Kolilla veljeni ja kahden ystäväni kanssa kuunnellen esitelmää lihan paistamisesta. Olimme kävelleet pitkän päivän ja nauttineet konjakkia, minun esitelmäni aihetta ja opetelleet maistelemaan sikareita, veljeni esitelmän kohdetta. 

Idea oli yksinkertainen. Jokaisella oli ollut nelisen kuukautta aikaa opetella jokin uusi taito, jonka jälkeen taito piti esitellä muille. Aiheena sai olla mikä tahansa taito, jota ei osannut ja jonka mielellään oppisi. Minä valitsin konjakin juomisen, koska en ollut koskaan ymmärtänyt miksi tuota kammottavaa tulilientä pidettiin hienojen juhlien aterioiden huippukohtana. Kun päätimme aiheet 2006 alkuvuodesta, olin aloittanut uuden harrastuksen nollasta. Kuten usein tällaisten asioiden äärellä, tutustun aiheeseen ensin lukemalla. Kirjastosta löytyy aiheesta kuin aiheesta valtavasti opuksia, niin myös konjakista. Hain Alkosta joitakin juomia kokeeksi ja ryhdyin lukemaan. Opettelin haistamaan ja maistamaan oikein, opettelin pyörittämään lasia ja tulkitsemaan konjakin ikää lasin reunaan muodostuvista "jaloista". Opin tunnistamaan Alkon hinnastossa mainittuja makuja ja tuoksuja, mutta en vain millään oppinut nauttimaan konjakin mausta. 

Neljä kuukautta myöhemmin Herajärven lenkillä minulla oli mukanani nelisen litraa maistiaisia ja 18 sivun esitelmä konjakin historiasta, erilaisista mauista ja hajuista. 

Neljän kuukauden urakka ei mennyt suinkaan hukkaan, vaikken oppinutkaan pitämään konjakista. Oppiminen on hyvin näkyvää ja tuntuu todella nopealta uutta harrastusta aloittaessa. Opin jokaisena päivänä jotain ja huomattava tiedon karttuminen oli erittäin tyydyttävää. Se oli itseasiassa niin mukavaa, että jatkoimme tuota harrastusta. Seuraavaksi opeteltavaksi asiaksi valitsimme Texas Hold'em pokerin. Ensiksi menin taas kirjastoon lukemaan, sen jälkeen nettipokerisivuille kokeilemaan uusia taitoja. Rahaa meni joitakin kymppejä, mutta ainahan harrastukset jotain maksavat. Näen itseni matemaattisesti orientoituneena ihmisenä ja yritin parhaani mukaan laskea todennäköisyyksiä, mutta tuntien pelaaminen oli aivan liian uuvuttavaa minun luonteelleni. Hetken herpaantuminen ja turhautuminen maksoi aina tuntien aikana tehdyt voitot. Oppiminen oli kuitenkin hyvin nopeaa ja oman kehityksen pystyi selvästi havaitsemaan. 

Seuraavien uusien harrastusten järjestyksen olen jo unohtanut, mutta pian näiden jälkeen halusin oppia käymään kuntosalilla. En ollut oikein koskaan aktiivisesti harrastanut mitään liikuntaa lenkkeilyä lukuunottamatta ja oli mielenkiintoista lukea toistomäärien merkityksestä, lihaksen rakenteen muuttumisesta ja oikeista tekniikoista. Opettelin yhden "jakson" verran day tradingin ideaa, eli nopeiden voittojen hakemista pörssin kautta. Apurahalla työskentelevältä ihmiseltä ei suuria summia voinut sinne laittaa ja leijonanosa kassasta kului välityspalkkioihin. Idean sain kuitenkin opeteltua Kauppalehden virtuaalista sijoittamista tarjoavan Sijoittajamestari-kilpailun kautta. Joitakin vuosia myöhemmin opettelimme veljeni kanssa yhtä aikaa johdannaiskaupan idean ja soittelimme päivittäin näkemyksistä ja ideoista. Rahaa tuli nopeasti, mutta kuten johdannaiskauppaan kuuluu, sitä myös meni kohtalaisen nopeasti. 

Opeteltuihin taitoihini kuuluu kymmensormijärjestelmä, ukulelen soittaminen, ohjelmointi (tämän olen aloittanut taas uudelleen), kynäruiskulla maalaaminen, yrttien käyttö ruuanvalmistuksessa, valokuvaaminen, piirtäminen, espanjan kieli, kontrabasson soittaminen (meneillään, mutta hyvin hitaasti), Arduinojen ohjelmointi jne. Tällä hetkellä pitkäkestoisin on varmasti ollut rintamamiestalon remontointiin ja rakenteeseen tutustumiseen. Tämä on ollut pienoinen pakko perheen muutettua sellaiseen. Osa näistä on ollut itselle hyvin mielekkäitä, osan olen rämpinyt läpi ja unohtanut heti treeniajan jälkeen. En tietenkään väitä hallitsevani yllä mainittuja asioita. Olen käyttänyt aikaa niiden opiskeluun ja olen hahmottanut perusteita, mutta en missään tapauksessa koe osaavani niitä. Neljässä kuukaudessa ehtii oppia paljon, mutta valmista ei tule milloinkaan.

Pääasia ei ole kuitenkaan uudessa taidossa, vaan uuden oppimisessa. Uuteen asiaan keskittyessä perusteiden hahmottaminen on helppoa, kehitys on todella nopeaa ja itsensä kehittäminen on hauskaa. Pidemmälle edetessä kehitys on hitaampaa, mutta neljän kuukauden aikana oppii jokaisena päivänä jotain uutta. Tämä on ollut minun vaihtoehtoni television katsomiselle jo pitkään. 

Minulla oli suorastaan trauma piirtämisen suhteen ala-asteelta. Nähdessään tonttupiirustukseni opettaja (muistaakseni) tuhahti  ja sanoi osapuilleen etten osaa piirtää. Vasta vuosia myöhemmin päätin kokeilla oliko todella niin, että piirtämisen joko osaa tai ei osaa. Menin kirjakauppaan ja hain Bert Dodsonin "Piirustustaidon avaimet" ja uuden lyijykynän. Käden asennon, painamisen voimakkuuden, erilaisten tekniikoiden jälkeen päästiin pikkuhiljaa eteenpäin ja sain vähän idean päästä kiinni. Piirtäminen venähti kahdeksan kuukauden mittaiseksi, koska silminnähtävää kehitystä tapahtui edelleen kohtalaista vauhtia ja nautin siitä. Minä olen päättänyt neljän kuukauden mittaisesta harrastuksesta, joten minä saan myös muuttaa sääntöjä. 

Piirtäminen jäi vasta, kun päätin ryhtyä opettelemaan valokuvausta. Sain Nikonin järjestelmäkameran joululahjaksi ja aloitin opiskelun taas kirjastoreissulla. Kuvaamisen opettelun yhteydessä asetin itselleni uuden säännön. Voin ostaa periaatteessa mitä tahansa kuvauskalustoa, jos pystyn rahoittamaan sen myymällä pois vanhoja tarvikkeita. Perehdyn yleensä hyvin tarkkaan asioihin joita olen ostamassa ja tunnen niiden käyvän arvon kohtalaisen hyvin. Päätin etukäteen millaisen linssin haluan seuraavaksi ja etsin sellaista netin foorumeiden kautta. Kameratavaraa saa kaikkein halvimmalla, jos joku myy koko kalustonsa kerralla pois. Ostin useamman kerran kokonaisen repullisen kameroita ja objektiiveja, myin pois suurimman osan ja sain "ilmaiseksi" haluamani objektiivin. Tällä tavoin pihin ihmisen sielu suorastaan itkee ilosta ja harrastus pysyy edullisena. Olen myös tienannut hieman rahaa valokuvauksella ja itse keksimieni sääntöjen perusteella saan käyttää nämä rahat suoraan harrastukseen.

Mitä haluaisin opetella seuraavaksi? Lista on pitkä, siellä on mm. Rubikin kuution ratkaiseminen, hitsaaminen, jonglööraus, koskettimien soitto, kortti- ja kolikkotemppujen tekeminen, nuoteista soittaminen, saksan kieli jne. Lista on pitkä. Kuukauden takaisella Bremenin reissulla tuli idea tehdä itse nahkainen työlaukku. Mielessä on jo suutari, joka voisi ehkä auttaa alkuun ja tutkailin jo työvälineiden ja materiaalien hintoja. Uuden harrastuksen aloittamisajankohtana on usein jokin "pakko" valita joku tietty ja moni mielenkiintoinen ja hauskalta kuulostava asia joutuu odottamaan.

Uuden opettelemisen ei ole pakko olla ns pakkopullaa vaan sen voi nähdä haastavana ja hauskana harrastuksena. Jokaisena päivänä voi oppia jotain uutta, eikä siihen nykyisen tietoaikakauden aikana tarvita edes kovin paljoa vaivaa.

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Vastine Kauppalehden glyfosaattijuttuun

Kauppalehden julkisuushakuinen klikkisyötti lähti leviämään uudelleen, joten jaan nyt julkisesti toimittajalle kirjoittamani palautteen. En saanut Kari Hänniseltä koskaan vastausta, eikä jutun virheitä korjattu. Alkuperäinen juttu täällä.


Hei! 

Näin glyfosaattijuttuasi jaettavan ja halusin kommentoida suoraan sinulle.

Monsantojutuilla saa hyvin jakoja, mutta toivoisin tarkkaavaisuutta faktoihin. 

"Roundup on eniten maailmassa käytetty rikkakasvien torjuntakemikaali."

Glyfosaatti on 41 vuotta vanha kemikaali ja sitä valmistavat monet muutkin firmat Monsanton lisäksi. RoundUp on Monsanton oma merkki, eikä suinkaan maailman eniten käytetty.

Tutkijat eivät ole sen varmempia kuin aiemminkaan. Tuo linkkaamasi juttu on ns. monografia tai kommentti. Ei mitään omaa tutkimusta, mutta ei myöskään mitään älyttömän laajaa reviewtä. Glyfosaatin osalta viitteet ovat vuodelta 2001, 2003, 2004, 2008 ja 2009, joten ei mitään ihmeellistä uutta ole löytynyt. Laajempia ja uudempia tutkimuksia käyttäviä review-artikkeleita on vaikka kuinka, esim.http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4025008/

Lauseessa "Heidän mukaansa sekä eläinkokeet että tutkimukset ihmisillä viittaavat siihen, että aine aiheuttaa DNA- ja kromosomivaurioita nisäkkäillä koeputkessa." on tainnut mennä useampi asia sekaisin. Ei ketään kiinnosta mitä koeputkessa tapahtuu, joten ei ihmiskokeista tehdä johtopäätöksiä koeputkiin päin. Tutkimus on vuodelta 2004, joten se on varmasti saatu toistettua, jos tulokset pitäisivät ja olisivat oikeasti aitoja.

Kaikissa aineissa (myös vesi, happi, suola) on vaaraa aiheuttava ja hengenvaarallinen annostuksensa, joten ei mitään outoa sillä kohtaa. Glyfosaatti on myrkky ja sitä on käytetty 41 vuotta, mutta mitään sen kummempaa dataa populaatiotasolta ei olla saatu normaaliannostuksilla. Etelä-Amerikasta löytyy seutuja, joissa myydään paikallistuotannon glyfosaattia ja annostus saattaa olla tuhatkertainen esim. RoundUpin käyttöohjeeseen verrattuna. Muistaakseni (en löytänyt viitettä) Brasiliassa oli jotain pulmia ollut, mutta nekin olemattomia esim. aktiiviseen röökaamiseen tjms verrattuna.

”Tutkijat ovat löytäneet glyfosaattia lisäksi ilmasta, sadevedestä ja puroista käyttöalueisen läheltä. Jäämiä siitä on löydetty myös elintarvikkeista.” Määristä ei puhuta jutussa mitään, mutta ovat häviävän pieniä. Luomuviljelijät käyttävät lehmien ulostetta lannoitteena ja myös siitä löytyy jäämiä elintarvikkeissa. Tilallisten verenkierrosta on löytynyt ulosteiden jäämiä. Ei mitään ihmeellistä tässäkään, jollei voida osoittaa aktiivista kuljetusta, akkumuloitumista tai selkeää haittaa.

Lancet on oikeasti hyvä ja arvovaltainen lehti, joten ei sen siteeraaminen mitään 7-päivää journalismia ole. Tässä tuon jutun voisi kuitenkin mieltää yleisönosastojutuksi, koska se ei ole käynyt läpi tieteellisien artikkelien normaalia vertaisarviointia.

WHO:n karsinogeenisyysluokat kannattaisi myös selkeyttää, ei niitä tavallinen kaduntallaaja tarkista kuitenkaan. 
3 = ei löydettyä vaikutusta

2B = on ehdotettu karsinogeenisyyttä, mutta todisteet puuttuvat (mm. wifi ja kahvi)

2A = on jotain todisteita, mutta epäselviä. Tarvitaan lisätutkimuksia.

1 = Karsinogeeninen

Jotta juttusi otsikko voisi olla totta, pitäisi glyfosaatin olla ehdottomasti luokassa 1. Silloinkaan kaikki tutkijat eivät ole samaa mieltä, eivätkä kaikki tutkimukset osoita karsinogeenisyyttä.

Parhain terveisin,

Mikko Muilu

tiistai 26. toukokuuta 2015

Vastaus Juhana Harjun GM-vastaiseen blogaukseen



Juhana Harju kirjoitti GM-kasveista ja luomusta ja lupasin vastata.

"Geenimanipuloituja lajikkeita on kehitetty kestämään syöpävaarallista torjunta-ainetta" 
Tässä on kaksi väitettä, joista toinen on tosi ja toinen vähintäänkin vahvasti liioiteltu. Niin sanotut RoundupReady-kasvit (RR-kasvit) sietävät glyfosaatti-torjunta-ainetta. Torjunta-aine pysäyttää aineenvaihdunnan suurimmalla osalla kasveista, mutta RR-kasveissa tämä on kierretty istuttamalla kasviin EPSPS-geeni, jonka avulla kasvi voi kiertää blokatut metaboliareitit.

Kuva Helander et al 
Glyfosaatti tappaa todella tehokkaasti muut kasvit ja sen käyttöön liittyy monia riskejä, kuten hengityksen kautta tapahtuvat herkistymiset ja sen hajoaminen erilaisissa maatyypeissä. Pahimpana uhkana on ehkä glyfosaattia kestävien kasvien yleistyminen ja kilpailun puuttuminen. Laajat monokulttuuripellot ovat kuin istuttamattomia kukkapenkkejä rikkalajikkeille.

Kuten purkin kyljessä sanotaan, glyfosaatti on myrkky. Patentin rauettua sitä saa valmistaa kuka tahansa ja ainakin Etelä-Amerikassa sitä kuulemma käytetään hyvinkin huolettomasti, josta kertovat viite ja toinen. Glyfosaatti on myrkky ja semmoiseksi suunniteltu. Toisin kuin vuosikymmeniä aiemmin keksityn DDT:n, sen hajoaminen luonnossa varmistettiin, jotta DDT:n kaltainen katastrofi voitaisiin välttää. Joitakin todisteita glyfosaatin myrkyllisyydestä ihmisille on, mutta ei vielä kovin merkittäviä. Tutkimuksia tarvitaan myös glyfosaatin hajoamisesta esimerkiksi Suomen kylmemmillä viljelyksillä. Juhanan "karsinogeenisuudesta on vahvaa näyttöä mutta se ei ole aivan varmaa" [sic] pitää tavallaan paikkansa. Näyttöä on, mutta se ei ole vahvaa, eikä ainakaan osoita voimakasta karsinogeenisyyttä normaaleina annoksina.

Juhana jatkaa tutulla WiFi-pelottelulinjalla kertaamalla muita aineita, jotka ovat WHO:n 2A-listalla. Vaikka ne ovat myrkkyjä, eivät ne kuitenkaan välttämättä aiheuta syöpää, eikä luokitus kerro annostuksesta mitään. Samalla tavalla voisi verrata palohälyttimen americiumin radioaktiivisuutta aseuraaniin tismalleen yhtä vaarallisina aineina. Pelottavalta kuulostava väite ei välttämättä ole pelottava kontekstiin ja mittasuhteisiin asetettuna.

Monarkkiperhosjuttu on siinä mielessä hauska, että sillä on GM-keskustelussa pitkä historia, vaikkakin syyksi väitettiin ensin Bt-kasveja. Linkin takana käsitellään myös Juhanan väite. TL;DR Maanviljelijät myrkyttävät kasveja, eivät GM-kasvit. Onko tämä oikein tai ekologisesti viisasta? Ilmeisesti ei. Ovatko syynä GM-kasvit? Eivät.

Bt-toksiinista puhuessaan Juhana unohtaa mainita, että myös luomuviljelijät käyttävät Bt-toksiinia. Miksi? Koska se on puhdas luonnontuote, jota voi ruiskutella hyvillä mielin. GM-kasveissa Bt-toksiinin puoliintumisaika on n. 4,2 päivää, kun taas luomuviljelijät käyttävät eläviä Bt-toksiinia tuottavia bakteereja, jotka saattavat jäädä asumaan maahan tai kasviin pidemmäksikin aikaa (viite). Tässäkään ei siis päästä syyttämään GM-kasveja.

Seuraavaksi Juhana puhuu neonikotinoideista ja mehiläisistä. Mehiläisten joukkotuho on todella huolestuttava ja vakava ongelma, johon ei olla löydetty vielä kunnollista syytä. Neonikotinoidit ovat ilmeisesti ainakin osaltaan vastuussa, vaikka syitä epäillään löytyvän myös parasiiteista ja saasteista
Juhana väittää GM-kasvien ja neonikotinoidien välillä olevan jonkinmoista yhteyttä tai suoraa syy-seuraussuhdetta. Sellaista ei ole, ei ainakaan hänen linkittämissään viitteissä. Kasvit eivät piittaa mitään neonikotinoideista, eivätkä ne tuota niitä. Miten nämä siis liittyvät toisiinsa? Beats me. Mainittu esikäsittely tarkoittaa siementen päällystämistä homeentorjunta- yms suoja-aineilla, mutta nekään eivät liity pelkästään GM-kasveihin. Ehkäpä tässä on kyseessä klassinen kausaalisuuden ja korrelaation sekoittaminen keskenään

Sitten päästään luomun kehumiseen. 

"Geenimanipuloitu tehotuotanto kuvastaa modernin ihmisen faustista hybristä. Haittoja ympäristölle ja terveydelle ei lasketa mukaan tuotantokustannuksiin, vaan ne jätetään muun yhteiskunnan ja tulevien sukupolvien maksettaviksi."

Luonnollisesti tämä on ilman viitettä tai mitään spesifistä tarkistettavaa väitettä, vaikka annetaan ymmärtää erilaisia ympäristö- ja terveyshaittoja löytyvänkin. Minä tykkään verrata perinteistä viljelyä(tm) ja GM-viljelyä kirjoituskoneeseen ja tietokoneeseen. Olisi hassua vaatia kirjoja ja lehtiä, jotka on tuotettu kirjoituskoneilla. Toinen on hidas ja tehottomampi tapa tuottaa aineistoa. Tietenkin, jos tietokoneen käytöstä voitaisiin osoittaa haittoja, olisi asia erilainen. GM-kasvien haitat ovat kuitenkin viljelyteknisiä, eli siinä miten GM-kasveja käytetään. Samanlaisiin ongelmiin päästään viljelemällä laajoja monokulttuureja luomukasveja (paitsi, että tuholaiset tai taudit veisivät ne paljon nopeammin).

YK:n raporttia Juhana tulkitsee myös väärin. Siinä ei mainita sanallakaan mitään luomusta tai GM-viljelystä. Ainoastaan viljelykierrosta ja suurten monokulttuurien välttämisestä, joista kumpikaan ei suoraan liity millään tavalla GM-kasveihin, ainoastaan niitä huolimattomasti kasvattaviin viljelijöihin (UNCTAD 2013).

GM-pelottelu jatkuu ilman viitteitä. "GM-viljelyyn sisältyy se riski, että se voi olla haitallista maapallon ekosysteemille. GM-viljelykasvien geeniaines sekoittuu luonnonkasvien perimään ja ennen pitkää saatamme menettää kokonaan alkuperäiset lajikkeet."

Juhanan pitäisi varmaan googlata nuo alkuperäiset lajikkeet. Ihminen on säteilyttämällä ja mutageenejä käyttäen jalostanut tuotantokasveja, eivätkä alunpitäen heiniä muistuttaneet viljakasvimme muistuta nykylajeja enää ollenkaan. (Viite ja toinen eivät ole tiedelehdistä, vaan valitsin ne helppotajuisuutensa ja kuviensa takia. Asiasta löytyy tiedetekstiä vaikka kuinka) Tämän lisäksi Suomesta ei löydy laisinkaan kotoperäisiä eli Suomessa villinä eläviä viljelykasvien sukulaisia.

"GMO-lajikkeita käyttäessään viljelijät tulevat riippuvaisiksi isojen ulkomaisten yritysten patenteilla suojaamista siemenistä, kalliista torjunta-aineista ja keinolannoitteista" on klassikkoväite. Kuka valitsee siemenet käyttöön? GM-tekniikka? Suuret siementen valmistajat? Maanviljelijät? Heistä tulee riippuvaisia vain siksi, että he haluavat suuremmat sadot. Suuremmat sadot köyhdyttävät maata nopeammin, jolloin sinne täytyy laittaa lannotteita. Olisi kiva, jos tähän olisi laitettu joku viite jostakin lakipykälästä tai ennakkotapauksesta, jossa Monsanto asetta ohimolla pitäen vaatii viljelijää käyttämään jotain tiettyä viljalajiketta ja sitten varastaa viljelijän rahat. Onkohan sellaista?

"Geenimanipuloidut lajikkeet ovat vauhdittaneet biodiversiteetiltään köyhien monokulttuuriviljelmien leviämistä." on kokonaan totta ja erittäin vakava ongelma. Kyseessä kuitenkin taas viljelytekninen viljelijöiden päätös, ei GM-kasvien sanelema pakko. Aiemmin suurten peltojen ylläpitäminen ei ollut tuholaisten ja tautien vuoksi mahdollista, mutta nyt kestävämpien lajikkeiden myötä se on. Taudeista ja tuholaisista tulee kuitenkin joka tapauksessa kestävämpiä valintapaineen alla, joten tähän pitäisi puuttua nopeasti.

Juhana jatkaa: "Vuonna 2013 julkaistun tieteellisen katsausartikkelin mukaan geenimuunnellut viljelykasvit eivät ole välttämättömiä maailman ruuantuotannon turvaamiseksi seuraavien vuosikymmenten aikana, vaikka niin on väitetty. Tällä väitteellä ei ole tieteellistä pohjaa vaan se pikemminkin heijastelee suuryritysten intressejä, katsauksessa todetaan. Varat, joita tällä hetkellä käytetään geenimuunneltujen lajien kehittämiseen, tulisivat usein paljon paremmin käytetyiksi, jos ne suunnattaisiin muille kasvitutkimuksen alueille (Jacobsen 2013)."

Juhana tekee klassiset viitatessaan artikkeliin, jossa sanotaan liki täsmälleen päinvastoin kuin hän väittää. Ote artikkelista
"Maximum benefit will be derived if robust plant breeding and crop management programmes have ready access to all the modern crop biotechniques, both transgenic and nontransgenic, to address food security issues."
Toki artikkelissa sanotaan myös ihan oikein, ettei GM-menetelmien pitäisi olla ainoa vastaus kaikkeen, vaan seuraavien parinkymmenen vuoden aikana saamme todennäköisesti parhaan hyödyn vanhoja menetelmiä ja kasveja parantamalla, samalla, kun kehitämme GM-kasveja. "Yllättäen" luomutekniikoita ei mainita artikkelissa laisinkaan. 

"Jos geenimuunneltu viljely sallittaisiin, se uhkaisi tavanomaista maanviljelyä ja luomuviljelyä harjoittavien elinkeinovapautta. Monien kasvien kohdalla GMO-aines nimittäin sekoittuu hyvin helposti tavallisiin viljelykasveihin."

Kyllä, uhka on olemassa ja suurinpiirtein samaa luokkaa kuin Timo-vehnän sekoittuminen Anton-vehnän kanssa. Ei geeneissä mitään rakenteellisesti pahaa tai myrkyllistä ole, mutta voihan sillä toki pelotella ihmisiä, ihan niinkuin Juhana edellä teki. 

"Luomuviljely tukee (viljely)lajien monimuotoisuuden säilymistä"

Nope. Kyllä sielläkin halutaan käyttää mahdollisimman hyvin tuottavia lajikkeita. Biodiversiteetin supistuminen on viljelijöiden tekemä valinta, niin valitettavaa kuin se onkin. Intian villiriisikannoista on hävinnyt tuhansia, koska niille ei löytynyt viljelijöitä tai ostajia. Ei-optimaalisten kantojen käyttöön voisi tietenkin valtioidenkin puolelta kannustaa vaikkapa verohelpotuksilla. Diversiteettiä olisi toki helppo lisätä jalostamalla ei-niin-hyvintuottavia kasveja paremmin tuottaviksi. Vaikkapa GM-menetelmin. ;)


"...luomuviljelyllä on usein myönteinen vaikutus lajien määrään ja runsauteen verrattuna tavanomaiseen viljelyyn... (Bengttson 2005)." Ei tässäkään mitään ihmeellistä ole. Teollinen maanviljely on yleensä monokulttuurien suosimista ja myrkkyjen käyttöä.

"Tämä koostetutkimus tosin väittää, että jos ympäristövaikutuksia verrattaisiin tuotettua yksikköä kohti, luomuviljely näyttäytyisi monilla osa-alueilla heikompana (Tuomisto 2012)." Samaa sanotaan myös Juhanan blogissaan aiemmin viittaamassa artikkelissa.

"..luomun tuotantomäärät ovat täysin vertailukelpoisia tavanomaisesti viljeltyyn...(Rodale 30 Year Report)." Viite on luomuviljan mainos ja aikuisten oikeat tutkimukset ovat tasaisesti päinvastaista mieltä. Viittaamani reviewn mukaan 80 % keskiarvoltaan, mutta tutkimusten keskihajonta on 21 %. Tutkimuksia on kuitenkin mukana erilaisista maanosista ja erilaisista ympäristöistä. Pohjoismaissa tuo ero oli suurempi. Toisen jutun mukaan aukko leviää, kun luomumaa köyhtyy pikkuhiljaa.

"Luomu on terveellisempää. Näyttö luomun terveellisyydestä tavanomaisesti viljeltyyn verrattuna on vahvistunut selvästi." Tämä on Juhanan tekstejä lukeneille tuttu lause "todisteet ovat vain lisääntyneet", eikä siinä käytännöllisesti katsoen koskaan ole viitettä. Itseasiassa tutkimus sanoo päinvastaista. Löysin myös runsaasti hyötyjä löytävän artikkelin, lehden nimi on "The Journal of Alternative and Complementary Medicine". :D


"Viime vuoden syksyllä julkaistun meta-analyysin mukaan luomun antioksidantteina toimivien fenolisten yhdisteiden määrät ovat keskimäärin korkeammat" Ilmeisesti Juhana viittaa alla olevaan tutkimukseen, mutta "unohtaa" mainita pari muuta lauseen osaa.
Organic cultivation did not influence the content of most of the nutritional beneficial compounds, except the phenolic compounds that were increased with the amounts of pathogens. Johanssen et al

"Ruotsalainen tänä vuonna julkaistu tutkimus osoitti, että perheen vaihdettua luomuruokaan virtsaan erittyneiden torjunta-aineiden määrät vähenivät dramaattisesti." Juhana unohti viitteen. Kyllä, vähenivät dramaattisesti, mutta eivät olleet missään vaiheessa suuria. Alla torjunta-aineiden määrät suhteutettuna suosituksiin ennen luomuun siirtymistä perheen tytöllä, jolla suhteelliset arvot olivat kaikkein suurimmillaan .

"Lisäksi kadmiumia on luomussa meta-analyysin mukaan keskimäärin 48 prosenttia vähemmän." Tätä on tiedetty joissakin fosfaattilannoitteissa olevan, mutta vain pieniä määriä. Tämä poistuu kuitenkin kehosta hitaasti tai ei ollenkaan, joten kyseessä on vakava myrkky. Baranskin tutkimus on kuitenkin vähän outo, sillä se on ottanut ei-luomutiloja mukaan luomudataan. Samaa aineistoa tutkineet, mutta tiukempaa seulaa käyttäneet kolme muuta tutkimusta eivät löytäneet eroja. Lisää tästä voi lukea vaikkapa täältä.

"Ei ole enää uskottavaa väittää, että luomu ei olisi terveellisempi valinta." Eikö? :D

"Suomen maabrändiraportissa ehdotettiin vuonna 2010, että Suomen maataloustuotannosta 50 prosenttia tulisi muuttaa luomuksi vuoteen 2030 mennessä. Pidän ehdotusta edelleen hyvänä."
Samalla logiikalla voitaisiin siirtyä langallisiin puhelimiin. Matkapuhelimista ei ole mitään haittaa, eikä langallisella tekniikalla saavuteta mitään hipsteriuskottavuutta kummempaa. Kaikki on tehottomampaa, hitaampaa ja kalliimpaa. Luomua onkin verrattu taikauskoon.


Loppujen lopuksi Juhanan "Luomua vai geenimanipuloitua?" -blogaus ei onnistu suosittamaan luomua, eikä vastustamaan GM-viljoja ainakaan käytettyjen viitteiden valossa. Olemme täysin yhtä mieltä biodiversiteetin supistumisen uhasta, mutta muissa asioissa emme niinkään. Jatkossa suosittelisin viitteiden googlaamista vielä varmuuden vuoksi siten, että lisäät perään sanoja kuten "rebuttal", "hoax" ja "debunked". Sitten pitäisi tarkistaa vielä mitä niissä sanotaan yksittäisten omaan agendaan sopivien lauseiden ympärillä. Yksittäinen tutkimus ei vielä kerro paljoakaan, jos se sattuu olemaan jonkun aloittelevan ekologin kandityö tai jos samasta aiheesta löytyy paljon vastakkaista informaatiota.

Jos luomumyytit kiinnostavat, niistä on kirjoitettu paljon. Mainospuheen ja todellisuuden välillä on ero. Täällä, täällä ja täällä on mukavia ja helppotajuisia juttuja. Lisäksi suosittelen kaikille Teemu Teeren luentoa geenimuuntelun perusteista ja ideasta.


Lisäys 28.5.2015. Juhana on blokannut minut jokaiselta sivultaan, eikä ole julkaissut kommenttiani blogissaan. En varsinaisesti ole yllättynyt, mutta nyt tiedät sinäkin minkä tason tieteelliseen keskusteluun hän kykenee.